Ateneumin taidepakka

Ateneumin taidepakassa on 60 laminoitua painokuvaa taidemuseon kokoelmista aina 1700-luvun lopusta 1980-luvulle asti. Korttien kuvista noin puolet on Suomen taiteen kultakaudelta. Mukaan on valittu suomalaiseen sielunmaisemaan iskostuneita maalauksia, mutta myös tuntemattomampia töitä. Kortit ovat reilunkokoisia (A5), niissä on mukava sormituntuma ja niiden toiselle puolelle on merkitty teostiedot.

Taidepakan teosten teemoja ovat esimerkiksi ystävyys ja rakkaus, elämänvaiheet käännekohtineen, ihmiset omakuvineen, mielenmaisemat sekä suomalainen maisema. Joitakin alastomuutta, kuolemaa tai kristillisiä aiheita käsitteleviä kuvia on syytä lähestyä varovasti, jos oppijat kokevat ne jollakin tapaa kielteisesti - joskin tällaisten epämiellyttävienkin teosten käsittelyyn mukana tulevassa ideavihkossa on omat tehtävänsä. Ideavihkon tehtävissä kuvia tutkitaan pääosin ilman taustatietoja, joten taiteen asiantuntija pakan käyttäjän ei tarvitse olla. Opettaja voi kuitenkin tuoda syvyyttä kuvien tulkintaan kertomalla Suomen historiallisesta tilanteesta, taide- ja aatevirtauksista, taiteilijasta tai hänen muista töistään.

Ideavihko kannattaa ehdottomasti lukaista läpi, vaikka kortteja ei hankkisikaan, sillä siihen on listattu lukemattomia erilaisia kuvien käyttötapoja, joista suomen kielen tunneilla voi hyötyä. Minusta tuntui, että voisin kokeilla lähes kaikkia tehtäviä omilla kursseillani. Mille tahansa kuvalle voi esimerkiksi antaa nimen, vertailla sitä muihin kuviin tai rakentaa sen ympärille tarinan tai näyttelyn. Kuvien avulla ryhmä voi muun muassa tutustua toisiinsa, harjoitella mielipiteen ilmaisemista tai kartuttaa tunnetaitoja. Ideavihko on sopivan yksityiskohtainen esittelemään erilaisia käyttötapoja, mutta samalla tehtävät antavat tarpeeksi tilaa ohjaajan omalle mielikuvitukselle ja ryhmän tarpeille. Itselleni tuli mieleen muutamia vihkossa mainitsemattomia muunnoksia ja tehtäviä:
 

1. Taidepakan kortteja voi käyttää erilaisten kielioppiasioiden harjoitteluun. Aikamuotoja voi kerrata kertomalla, mitä on tapahtunut ennen kuvan hetkeä, mikä on kuvan toiminta ja mitä tulee käymään seuraavaksi. Postpositioita voi kerrata joistakin kuvista niin, että oppijat yrittävät jäljentää teoksen parinsa kuvailun perusteella. Kuvat kannattaa valita oppijoiden taitotason mukaan. Sanastoa voi opetella etsimällä kuvasta esimerkiksi värejä tai esineitä. 
2. Taidepakan kortit taipuvat myös yli taiteenrajojen. Kuvia voi käsitellä näytelmän kohtauksina, jotka vaativat dialogin. Valmiit tuotokset esitettäisiin luokassa. Mainontaan voisi sukeltaa ajattelemalla kuvaa mainoksen osana: Mitä kuva myisi? Mitkä olisivat mainostekstit? Kenelle mainos olisi suunnattu? 
3. Lautapelimaailmasta tuttuja pelisääntöjä soveltaen arvotuista kuvista voi rakentaa tarinan (vrt. Tarinanopat 1 ja 2), etsiä tietyllä kirjaimella alkavia sanoja tiimalasin hiekan valuessa ja koostaa näin sanaston (vrt. Kaleidos), sulkea vaihtoehtokysymyksillä pois kuvan toisensa jälkeen  (vrt. Arvaa kuka?)  tai arvata tarinankertojan virkkeen ja kuvan kaikkien muiden pelaajien valitsemien kuvien joukosta (vrt. Dixit).
4. Taidepakan kuvien tarkastelun jälkeen voi hyvin lähteä myös museoon oppimaan taiteen lisäksi museossa olemista. Ostin kerran erään näyttelyn kirjan, josta opiskelijat saivat valita itseään miellyttävän kuvan. Kotonaan he valmistelivat viiden minuutin esityksen kuvasta, jonka jälkeen meillä oli museossa juuri oikeantasoinen, suomenkielinen opastus ryhmän jäseniltä.  Opiskelijat kiittelivät retkeä vuolaasti. Taidepakkaa käytettäessä kannattaa kuitenkin varmistua, että kuvat ovat sillä hetkellä museossa esillä.  
5. Ideavihkossa ehdotetaan käyttämään kortteja tunteiden ilmaisemiseen ja oman elämäntarinan läpikäymiseen. Suomen oppijoilla tarkennetut kysymykset voisivat olla esimerkiksi: Mikä kuva muistuttaa sinua kotimaastasi ja miksi? Mitä tämä kuva kertoo kotimaastasi? Mikä maisema tai henkilö voisi olla sinun kotimaastasi? Mikä kuva ei ole ollenkaan tuttu sinulle? Mikä asia tässä kuvassa ihmetyttää sinua? Mikä kuva edustaa mielestäsi parhaiten Suomea tai suomalaisuutta? Mikä kuva kertoo, millaista on suomen kielen oppiminen? 
6. Edistyneet suomen kulttuurin oppijat voisivat yrittää järjestää pienen osan pakan teoksista aikajärjestykseen. Tärkeintä ei ole saada oikeaa riviä, vaan perustella, miksi ajattelee järjestyksen pätevän. Perustelua harjoitellaan myös, kun pakasta valitut kuvat yritetään järjestää ryhmiin taiteilijan mukaan takapuolelle katsomatta (mm. Edelfelt, Enckell, Gallen-Kallela, Halonen, Järnefelt, Schjerfbeck, Simberg). Edistyneet oppijat pystyvät perustelemaan ryhmiinjaon suullisesti, vaikka arvaus ei menisikään nappiin. Mitä samaa on tietyn taiteilijan teoksissa?
7. Edistyneiden oppijoiden kanssa voi esille laittaa joukon kortteja ja soittaa Ateneumin sivulta joidenkin teosten kuvaukset. Oppijoiden tulisi sitten arvata, mikä kuva on kyseessä. Saman voi toteuttaa myös niin, että opettaja tai oppijat kertovat toisilleen kuvasta. Perustasolla oppijat voisivat myös yhdistää kuvan opettajan laatimaan, oppijoille sopivantasoiseen, tekstinpätkään. Ateneumin ääniopas löytyy täältä, ja Ateneumin aarteet sijaitsevat täällä

Ideavihkon voi ladata pdf:nä Ateneumin sivuilta, ja koko Kansallisgallerian kokoelmiin teoksineen kaikkineen voi tutustua osoitteessa http://kokoelmat.fng.fi. Sivuilta on helppo heijastaa kuva jos toinenkin koko ryhmän nähtäväksi. Suomen Mielenterveysseura on tehnyt vastaavan taidepakan Vennyn ja Eeron ihanista kuvista, mutta siihen en ole vielä päässyt tutustumaan.