Digijoujoun konkreettiset avut suomi toisena kielenä -opetukseen (verkkomateriaalia)

Kävin viime vuoden puolella Digijoujoun loppuseminaarissa ja konkreettisten työkalujen määrä korkeakoulutasolle oli melkoinen! Tässä postauksessa esittelen lyhyesti messukävelyn antia. Kustakin materiaalipaketista löytyy pidemmät esittelyt Digijoujoun sivuilta.

Kohti pohjoista

Kohti pohjoista on suomen kielen ja yhteiskunnan oppimispeli tasolle A2.2 - B1.1. Pelissä kerätään pisteitä ja tonttuja, joiden avulla pelastetaan Joulupukin paja influenssa-aallon aiheuttamilta ongelmilta. Pelialustana on Suomen kartta ja kaupungit, joissa suoritetaan erilaisia tehtäviä eri aihealueilta. 

Peliä voi pelata osoitteessa seppo.io. Kirjaudu pelaajana, koodi on 7D98AB. Kirjoita vielä pelaajanimesi ja ota ruutukaappaus nimestä, sillä alusta voi lisätä siihen merkin tai muutaman.

Pelin ovat suunnitelleet Tapio Hokkanen (Itä-Suomen yliopisto) Jaana Kivivuori (Turun ammattikorkeakoulu) ja Marjaana Valo-Vuorela (Lahden ammattikorkeakoulu).

Puhutsä suomee?

Verkkokurssiksi rakennettu Puhutsä suomee? on suunnattu kansainvälisille korkeakouluopiskelijoille. Kurssi tarjoaa vaikeutuvia moduuleita, jotka johdattavat yleispuhekielen opiskeluun.

https://sites.google.com/view/puhekielikurssi/puhekielen-verkkokurssi

Materiaalin ovat laatineet Hertta Erkkilä (Centria ammattikorkeakoulu), Emmi Pollari (Helsingin yliopisto) ja Laura Uusitalo (Haaga-Helia ammattikorkeakoulu).

 

Superalkeet

Superalkeet on kaikille avoin verkko-oppimissivusto, jolla nimensä mukaisesti tutustutaan suomen alkeisiin. Sivusto toimii sekä mobiililaitteella että tietokoneella, opettajajohtoisesti tai itse opiskellen.

https://sites.google.com/view/superalkeet/etusivu

Materiaalin ovat luoneet Jaana Oinonen (Jyväskylän ammattikorkeakoulu), Katri Niemi (Itä-Suomen yliopisto) sekä Hanna Tani (Haaga-Helia ammattikorkeakoulu).

 

Työelämän suomea

Työelämän viestintätaitojen opiskeluun kehitetty materiaali taitotasoille A2-B1. Materiaali on järjestetty moduuleiksi, ja se sopii sekä ohjaajavetoiseen etäopiskeluun että ryhmäopiskelun tueksi.

https://sites.google.com/view/tyoelamansuomea

Materiaalin on syntynyt ison joukon yhteistyönä. Mukana ovat olleet Marjut Männistö (Vaasan yliopisto), Marja Oksanen (Tampereen ammattikorkeakoulu), Anu Mustonen (Jyväskylän ammattikorkeakoulu), Päivi Myllymäki (Turun ammattikorkeakoulu), Kristiina Kuparinen (Laurea-ammattikorkeakoulu), Antti Petteri Kurhinen (Haaga-Helia ammattikorkeakoulu), Tapani Möttönen (Aalto-yliopisto) ja Jepa Piirainen (Aalto-yliopisto).

 

Suomea edistyneille

Eurooppalaisen viitekehyksen taitotasolle B2 - C1 tarkoitettu materiaali koostuu harjoituksista, jotka on ryhmitetty moduuleiksi.

https://sites.google.com/view/suomea-edistyneille/etusivu
(Haka-kirjautuminen vaaditaan)

Materiaalin takana ovat Tuija Tolonen-Kytölä (Centria-ammattikorkeakoulu), Heli Kamaja (Lahden ammattikorkeakoulu) ja Hanna Vänskä (Helsingin yliopisto).

Muuta

Messukävelyllä innostuin myös Emended-ohjelmalla tehtävästä tekstinkorjauksesta, johon oli hankkeen puitteissa luotu sekä englanninkielisiä (alkeet) että suomenkielisiä (edistyneemmät) valmiita palautekommentteja S2-oppijoiden kirjoitelmiin vastaamiseen. Palautekommentit sisältävät myös linkkejä eteenpäin. Ohjelma vaikutti kovin näpsäkältä, joskin kommenttipatteriston luoneet Taija Udd (Helsingin yliopisto), Sanna Rämö (Aalto-yliopisto), Tuula Jäppinen (Haaga-Helia ammattikorkeakoulu), Ella Hakala (Tampereen ammattikorkeakoulu), Aija Elg (Aalto-yliopisto) sekä Henni Laitala (Tampereen ammattikorkeakoulu) sanoivat, että muutama hetki menee patteriston haltuunottamiseen. Patteriston saa käyttöönsä, kun ottaa em. henkilöihin yhteyttä. Emendedin ongelmaksi koin maksullisuuden sekä opiskelijoiden rekisteröitymisvaatimuksen. Toisaalta lisenssi on pieni eikä rekisteröitymisen vaiva ole suuri, jos ohjelmaa käyttää säännöllisesti.

Suomen kielen ääntämistyökalukin kuulosti mielenkiintoiselta, mutta sitä ei saatu hankkeen puitteissa valmiiksi. Ajatuksena oli kehittää ohjelmisto, joka antaisi palautetta esimerkkilauseiden tuottamisesta suoraan opiskelijalle. Tulevaisuuteen jäivät vielä useamman referenssiesimerkin antajat sekä painotuksen ja variaation huomioonottaminen oppijan ääntämisessä. Työkalu pitää tällä hetkellä liian tiukkaa seulaa prikulleen samanlaisesta ääntämisestä kuin (yhden) natiivin esimerkki, joten se ei sovi kannustavaan suomen kielen oppimiseen. Työkalun kehittämistä voi kuitenkin seurata Twitterissä.

Puolet messukävelystä kului ruotsin kielen parissa. Vaikka näitä materiaaleja ei suoraan voikaan käyttää suomi toisena kielenä -opetuksessa, paljon voi imeä ajatuksia moduulien ja kurssien järjestämisestä joustavasti verkossa (esim. Modulsvenska, Svenska Nonstop), portfolio- (Min Svenska ePortfolio) ja monimuototyöskentelystä (Min svenska i Norden) tai yksittäisistä harjoituksista (esim. Svenskstudier för högskolestuderande, Svenska Nonstop). Myös itse opettamista on työryhmissä pohdittu (esim. Bättre pedagogik på nätet).