Peliesittely: Entä jos olisit...?

Kiinnostuin ostamaan tämän pelin ihan nimensä vuoksi. Vilkaisu takapuolelle varmisti, että kyse oli konditionaalista. Kotona pläräsin kysymyskortteja läpi ja totesin, että konditionaalin ensihipaisuun tämä peli on sanastoltaan aivan liian vaikeaa, mutta toimii tietyin ehdoin kertauksena ja keskustelunherättäjänä myöhemmin.

Yhdelle pelaajista kohdistetaan konditionaalimuodossa oleva kysymys: "Jos olisit x, mikä/mitä...?". Vuorossa oleva pelaaja tietää ja muut veikkaavat hänen oikeaa vastaustaan vaihtoehtojen joukosta. Suosituimpien vastausten antajat liikkuvat pelilaudalla askeleen, ja jos vuorossa oleva pelaaja on yksi näistä, hän saa heittää nopalla itseään eteenpäin. (vrt. iKnow-pelin säännöt).

Peliä suositellaan yli 12-vuotiaille ilmeisesti pelin abstraktiustason ja maailmantiedon vaatimusten vuoksi. Mitään epäilyttävää ei kortteja selatessani tullut vastaan, mutta esimerkiksi "Mikä pahis olisit?" -kysymykseen ei pitäisi osata vastata vielä 12-vuotiaanakaan, jos elokuvien ikärajoja on noudatettu. Päälle neljäsosa kysymyksistä liittyy juuri tällä tavoin länsimaiseen kulttuuriin, eivätkä ne siksi välttämättä aukea edistyneillekään suomen oppijoille.

Lisäksi on varmistettava, etteivät pelaajat pelatessaan loukkaa toisiaan. Heille on tehtävä selväksi, että he vastaavat omasta kulttuuristaan käsin länsimaisen pelin kysymyksiin. "Mikä eläin olisit?" -kysymyksen vastausvaihtoehdoiksi annetaan käärme, koira, laiskiainen, flamingo, leopardi ja rupikonna. Eri kulttuureissa eläimiin liitetään eri konnotaatioita, eikä kaveria välttämättä halua arvata miksikään eläimeksi, jottei häntä loukkaisi. Peliä pelattaessa pidänkin erittäin tärkeänä sitä, että kysymyksistä ja vastauksista keskustellaan. Itse käyttäisinkin näitä kortteja vain luokkakeskustelun virittäjinä, jolloin eri vastauksia voidaan perustella ja kulttuurieroja avata eksplisiittisesti.

Pelistä tullee juttua Sutinaan vuoden 2017 aikana.