(Lasten)kirjat perustasolle (A1)

Mun kokemuksen mukaan lastenkirjoja voi hyvin käyttää aikuisten opetuksessa, kunhan vain selvästi ilmaisee tietävänsä, että sisältö ei ole maailman osuvin aikuisille. On kuitenkin motivoivaa, jos kirjan voi lukea alusta loppuun, vaikka se onkin lastenkirja. Toiset aikuiset opiskelijat tämän hyvin ymmärtävätkin ja ovat jopa kysyneet listoja helpoista kirjoista multa. Alle olen kerännyt sellaisia kirjoja, joita voi käyttää vaikka tehtäväpiireissä. Jos vain muita tiedät, niin kommentoi, jotta saan lisättyä tähän listaan.

Kuvakirjat ja kuvasanakirjat

Kuvakirjat ja kuvasanakirjat ovat siinä mielessä kivoja, että näistä moni käy kieltenopetukseen. Opiskelijat voivat selittää, mitä kuvassa on tai mitä siinä tapahtuu. Alla on muutamia esimerkkejä:

• Hei matkaan! / Hei, maailma! (Smriti Prasadam, 2013, Edmont Kustannus Oy AB / KIRJALITO). Ensimmäisessä on esiteltynä kulkuneuvoja, toisessa jokapäisäisen elämän tilanteista. Mustavalkoisilla sivuilla on yleensä sana perusmuodossa (Hei, bussi!). Opiskelijoilta voi kysyä, missä bussi on ja kuka on bussissa.
• Minihelsinki (Salla Savolainen, 2012, Tammi). Kirjassa on piirroskuvia Helsingistä ilman tekstejä. Opiskelijoilta voi kysellä, mistä tämä kuva on ja mitä kuvassa tapahtuu. Kirja on ollut osa World Capital Helsinki -projektia.
• Missä on Eiffel-torni/maatila/paloasema/metsähiiri....? (Thierry Laval, 2007 >, Nemo). Yksityiskohtaisista kuvasanakirjoista voi yhdessä etsiä asioita. Opiskelijat voivat harjoitella yksinkertaisimpien kuvien kanssa paikan prepositioita niin, että toinen kertoo kuvasta ja toinen piirtää kuulemansa.
• Kurkkaa! -sarja (Oppi&ilo). Sarjassa on kirja vaatteista, kodin tavaroista, väreistä  ja maatilasta. Sarja on kovakouraiseenkin käyttöön tarkoitettu liu'utuskirja: esimerkiksi Vaatteet-kirjassa voi vaihtaa sukkien väriraidat keltaisesta punaiseksi, mekon kuviot kukista perhosiksi tai laittaa lakin päähän, yöpaidan päälle ja litsistellä lätäkössä.

Lastenkirjat (paksusivuiset)

• Hippu (Oili Tanninen, 1967/2009, Otava). Mustavalkopunainen kirja kertoo hiiren ja koiran ystävystymisestä. Kirjassa on hyvin helppoja peruslauseita aivan suomen kielen opiskelun alkuun.
• Allu valitsee värin (Todd H. Doodler, 2013, Tactic) Kirjassa nalle (?) valitsee alusvaatteita. Läpi käydään viikonpäivät, värit sekä kodin eri huoneet ja puistot. Jokaisella aukeamalla on yksinkertainen, kaksisäkeinen runo. Opiskelijoiden kanssa voi poimia värit, viikonpäivät sekä eri tiloihin kuuluvat esineet. 
• Hiirulainen etsii äitiä (Jannie Ho, 2015, Egmont kustannus). Läppäkirjassa käydään läpi kysymyslausetta "onko hiiriäiti x:ssä?", "Ei, siellä ovat...." ja eri eläimiä.
• Kotitaloni edessä (Marianne Dubuc, 2010, Gummerus). Kirja alkaa kotitalon esittelystä, jonka jälkeen jokainen aukeama vie paikan postpositiolla kauemmas: kotitalon edessä on ruusupensas, ruusupensaan yläpuolella on pikkulintu, pikkulinnun yläpuolella on.... Matka kulkee satukirjan kautta vuoren huipulle ja avaruuteen, mutta lopulta palataan kotiin. Teksti ja kuvat vastaavat hyvin toisiaan, joten uudet sanat eivät muodostu ongelmaksi.
• Pomppivat puput: Satoi tai paistoi (David Melling, 2015, Mäkelä). Kirjassa riimitellään lyhyesti säästä. Sarjaan kuuluu myös "Ylös ja alas"-kirja.
• Anselmin eläimet (Ilja Karsikas, 2011, Tammi). Anselmi pohtii, mitä tekisi, jos olisi esimerkiksi kissa, koira tai norsu. Kirja sopii konditionaalin sekä eläinsanaston harjoittelemiseen.
• Muu- ja Vroom -tunnusteltavat katselukirjat (Annie Simpson, 2015, Egmont Kustannus). Muu-kirjassa opitaan eläimiä ja eläinten ääntelyverbejä. Kirjassa lehmät tosin sanovat laiskasti vain muu, lampaat bää ja koirat vuh. Vroom-kirjassa nimetään kulkuneuvoja ja jokin niihin olennaisesti liittyvä asia: paloautossa on sireeni ja kaivurit kaivavat. 

Lastenkirjat

• 40 tapaa käyttää isoisää / 41 tapaa käyttää isoäitiä. (Harriet Ziefert & Amanda Haley, 2005, Tactic). Kirjoissa on numeroitu tavat, joilla isovanhempaa voi käyttää: "Isoisää voi käyttää leikinohjaajana, eläinlääkärinä, käteisautomaattina...". Kirjat sopivat siis essiivin harjoittelemiseen myöhemmin. Jokainen käyttötapa on kuvitettu.
• Kikka tervehtii. (Annika & Jessika Devert, Jenny Karlsson, 2010, Aurinkokustannus). Kikka-sarjassa opetellaan maailman ihmeellisyyksiä. Tässä kirjassa Kikka oppii tervehtimään tietyllä tavalla kohdatessaan ihmisiä ulkona. Hän yrittää käyttää tervehdystä aina seuraavan ihmisen kanssa ja huomaa, että kaikki eivät tervehdi samalla tavalla. Kirja opettaa eri rekistereistä.
• Arvaa kuka olen? (Liesbet Slegers, Lasten keskus. Kirjan avulla on helppo verrata omistuslausetta olla-peruslauseeseen. "Minulla on nokka. Kuka minä olen? Kot kot, minä olen kana." Muutamat eläimet käydään läpi näin. Sarjassa on ilmestynyt myös "Arvaa missä olen?".

Huom! Päivitän tätä postausta myöhemmin, jos mieleen tulee muita!